Mukavaa, että olette lueskelleet blogiamme ja  samalla mukana reissussa. Tämä on myös meille henkireikä kun saadaan tänne kirjoitella ja lueskella teidän kommentteja. Kiitos siis tuesta!

Tänään aamusta menimme Marjonneken kanssa hänen kirkkoonsa. Kirkko oli aika kaukana, joten menimme sinne Tuk- tukilla, jolla matka kesti noin puoli tuntia. Kirkko on kansainvälinen ja siellä käy noin pari sataa ihmistä 31 eri maasta. Oli mukava tavata ihmisiä, jotka käyvät tai ovat jo käyneet läpi samanlaista sopeutumisen prosessia kuin me. Kahteen viikkoon täällä on mahtunut monta monituista tunnetta, mutta nyt jo alkaa helpottaa, kun tietää, mistä saa ostettua ruokaa, mitä vettä voi käyttää, missä on turvallista liikkua jne. Arkipäivän asiat eivät enää vaadi niin suuria ponnisteluja kuin alussa.

Kirkon jälkeen tultiin kotiin syömään. Ollaan kokkailtu täällä lähinnä jotain simppeleitä pastaruokia, ensi viikolla ajateltiin ostaa oikeaa lihaa, josta kokata. Joka päivä ei raaski eikä jaksa lähteä ulos syömään, vaan on mukava kokkailla itse. On myös kiva syödä välillä jotain vähän länsimaalaisempaa. Täällä ei tosin ole uunia, mikä rajoittaa vähän tekemisiä. Mutta on meillä täällä leipägrilli!

Iltapäiväksi lähdettiin kiertelemään Russian Marketille. Etsitiin Marjonnekelle pientä lahjaa (synttärit ensi viikolla) ja katseltiin vähän tuliaisia. Eräs myyjä muisti meidät viime kerralta ja ostettiinkin häneltä pieniä maalauksia. Mukavaa kun paikalliset alkaa muistaa meitä ja usein näiltä tutuilta saadaankin ostettua asioita halvemmalla. Ja mielellään heiltä aina  ostaa jotain pientä, vaikkei tarvitsisikaan mitään. Samalla saa tuettua heidän toimeentuloaan. Marketilla ollessamme Saara myös sai puhelun siskoltaan Tarulta, joka siis reissaa samaan aikaan Thaimaassa perheineen. Puhelu oli mukava piristys päivään.:) Täältä käsin sinnekin soittelu on vähän halvempaa kuin Suomesta.

Käytiin vielä pienessä kaupassa kotimatkalla ostamassa ruokaa. Kotimatka olikin sitten pikapyöräilyä etteivät maito ja jogurtti ehdi mennä pahaksi.