(MTI crew = nykyinen työporukkamme)

Perjantaisin moni työntekijä MTI:ssä ottaa vähän rennommin. Mekin (Jarmokin kykeni tänään töihin) menimme töihin vasta kymmeneksi, ei meillä oikein ollut aamuksi tähdellistä tekemistä. Saara teki aamusta hieman omia työjuttujaan, Jarmo suunnitteli ensi viikon ohjelmaa ja puoli yhdeltätoista alkoi joka perjantainen Raamattutunti, jonka jälkeen söimme lounaan. Pelasimme myös erästä peliä, jossa jokaisen selkään tulee lappu, johon muut kirjottavat positiivisia asioita kyseisestä henkilöstä. Tuttu juttu ala-asteelta, mutta kivaa oli :)

Kahden aikaan tuleva khmerin opettajamme tuli esittäytymään ja keskustelemaan vähän opetussuunnitelmastaan. Ensi viikon keskiviikkona on sitten ensimmäinen kielitunti! :) Tämän jälkeen Jarmo lähti Erikin kanssa kylille ostamaan toista fillaria (yksihän siis löytyy jo talolta). Menimme eräällä syrjäkujalle josta löytyi pieni pyöräkorjaamo/ kunnostamo. Vähän aikaa katseltuamme löysimme ferrarin- punaisen pikku kiiturin, joka oli kuin tehty Jarmolle. Hintaa menopelillä oli 45$, johon sisältyi lamppu, 2 lukkoa ja kiva kori, jossa voi vaikka ostoksia kuljetella (On nähty paikallisten kuljettavan lapsiaan moisessa, mutta meillä kun niitä lapsia ei ole :) . Ei muuta kuin rahat tiskiin, ukko pyörän selkään ja kotia kohti.

(Ei ole ollenkaan tyttöjen pyörä :)

(Jarmolle pitää myös ostaa potta)

Kotona huilasimme viisi minuuttia ja lähdimme ensimmäistä kertaa yhdessä pyörillä Phnom Penhin villiin liikenteeseen. Pyöräilimme muutaman kilometrin Jars of Clay- nimiseen ravintolaan, jossa söimme vähän spring rollseja. Pyöräily on aika riskaabelia toimintaa (Ei ole pyöräteitä, autojen ja muiden kotteroiden seassa on luovittava), mutta yllättävän kivaa! Autolla ja pyörällä pääsee tässä kaupungissa tasan yhtä nopeasti etenemään, joten säästämme luultavasti pitkän pennin fillaroimalla jatkossa.

 

Sitten kiiruusti kotiin kirjoittamaan blogia! ;)